lauantai 8. kesäkuuta 2013

Runotkin puhkeavat kukkaan!

Jossakin blogissani on pieni maininta runoilija-kirjailija Kerttu Kastellin pihapiiristä (kartta), mutta nyt on oiva tilanne kertoa tästä enemmän nyt, kun vietämme huomenna runosunnuntaita Ruusumuorin Kesäkahvilassa. 

Siellä Aunimarjut Kari ei kuitenkaan lue nyt Kertun runoja (vielä) vaan omiaan. Mutta samassa Raahen Runoseurassa ovat molemmat lausumistaan kasvattaneet. Auni on lausumassa runojaan su 9.6 klo 14 ja klo 15. Toivon, että kuulijat tulisivat vähän aikaisemmin, joten ehdin tarjoilla kupposen kahvia siihen mukaan ennen tilaisuutta. Runoilija itse päättää, lausuuko runoja puutarhassa vai missä. Ja luonto viimeistään päättää, liittyykö runojen taustamusiikkiin aitan katolla oleva sateen ropina vai auringonpaiste lintujen säestyksellä. 

Samana päivänä voisivat runojen ystävät tehdä myös toivioretken Kerttu Kastellin pihamaalle ja löytää se tunnelma, joka inspiroi runoilijaa luomaan kauniita ajatuksiaan paperille raskaan maatyön ja kolmen villin pojan kasvattamisen lomassa. Talo on alunperin sekä Kerttu Kastellin että omani aviomiesten sekä kahden tyttären synnyinkoti Myllysaari, heidän isänsä rakentama. Siihen Niilo toi Kertun tutustuessaan häneen rintamalla lottatyttönä ja siinä hän asui melkein viimeisiin vuosiinsa saakka, kunnes oli pakko hakea helpompaa olotilaa Hopeataurista.


Siis tämä Kastellinperä, suomeksi Linnalanperä, on myös runoilijaperää! Täällä sykkii runosuoni muissakin taloissa (mm. Raakel Pistemaa). Jos ei runomuodossa niin ainakin luovassa kekseliäisyydessä ja inspiraatioissa on täällä voimaa.
 

Tänne on mukava toivottaa tervetulleeksi muitakin runoilijoita, kuten nyt Aunimarjut Kari. Toivon sinulle viihtyisää hetkeä kesässä, jolloin juuri ruusut avaavat kukkiansa!

Tervetuloa kokemaan tätä!
                      
"Opetan lapsille tuleentuneen pellon laidalla jyvän tarinan.
 Kerron kylväjän osan ja auringon ja maan ja sateen tehtävät.
 Kerron myös ihmisen osan vehnänjyvän kaltaisen joka maahan peitetään.

 He katsovat minua pitkään eivätkä kysy enää mitään.

 Se on niin vaikea ja selkeä samalle kertaa aivan kuten maa ja taivaskin kaukana toisistaan
 ja silti lähellä."

 Kerttu Kastelli (Talot merelle Kallellaan - antologia 1983)

Kiitos Aunimarjutille kauniista hetkestä aittakahvilassani!


Tässä Aunimarjutin viimeisin runokirja! Kirjakaupassa saatavilla.

Aunimarjut Facebookissa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen mielelläni kommentteja, kiitos!